Vesienomistus

Vesienomistus ja osakaskunnat

Kalatalousalueen merialueen vesipinta-ala on noin 48 800 hehtaaria ja on omistussuhteiltaan erittäin pirstoutunut. Alueella on noin 380 osakaskuntaa sekä noin 1 270 yksityistä vesialuetta. Lähes puolet vesialueiden omistusyksiköistä on pinta-alaltaan alle hehtaarin kokoisia ja yli 500 hehtaarin kokoisia omistusyksiköitä on ainoastaan 17 kappaletta.

Omistusyksikkörakenteen pirstaleisuus ja järjestäytymättömyys hankaloittavat edunvalvontaa, kalastuksenvalvontaa ja yhteisten hoitotoimien suunnittelua sekä osaltaan rajoittavat myös omistajien omia kalastusmahdollisuuksia alueella ja vaikeuttavat yhtenäislupa-alueiden perustamista. On vaikeaa tavoittaa vesialueiden omistajia, jos kalatalousalueella ei ole ajan tasalla olevia yhteystietoja käytettävissä.

Osakaskunnan järjestäytyminen

Osakaskunta voi olla järjestäytynyt, jolloin osakaskunnalla on säännöt ja pidetään sääntöjen mukaisia kokouksia, tai järjestäytymätön, jolloin kokoonnutaan tarpeen mukaan kenen tahansa osakkaan kutsumana. Porvoon-Sipoon kalatalousalueen osakaskunnista vain pieni osa on järjestäytyneitä, mutta niiden pinta-ala kattaa noin 60 % osakaskuntien pinta-alasta. Kalatalousalue kannustaa järjestäytymättömiä osakaskuntia järjestäytymään.

Osakaskunnasta tulee järjestäytynyt, kun se on kutsunut kokouksen koolle, hyväksynyt itselleen säännöt ja aluehallintovirasto on vahvistanut säännöt. Järjestäytynyt osakaskunnalla on paremmat mahdollisuudet toimia aktiivisesti kalavesien puolesta sekä hoitaa rahaliikennettään. Mikäli osakaskunnan ei halua järjestäytyä, on kuitenkin syytä kutsua kokouksen koolle ja valtuuttaa yksi osakas tai muu henkilö toimimaan osaskunnan yhteyshenkilönä. Lue lisää osakaskunnan järjestäytymisestä ja sääntöjen hyväksymisestä aluehallintoviraston sivuilta. Kalatalouden Keskusliiton osakaskuntasivuilta löytyy mallisääntöjä ja muuta osakaskuntia koskevaa materiaalia.

Osakaskuntien yhdistäminen

Moni osakaskunta Porvoon-Sipoon kalatalousalueella on erittäin pieni. Suurilla osakaskunnilla on pieniä paremmat mahdollisuudet hoitaa vesialueita ja järjestää kalastusta. Samalla hallintokulut pienenevät ja suuresta omistajajoukosta on helpompi löytää toimijoita hoitokuntaan.

Hyvänä oppaana osakaskuntien yhdistämisasioissa on Etelä-Savossa tehdyn vesialueiden osakaskuntatoiminnan kehittämishankkeen kokemuksien pohjalta julkaistu Vesialueiden yhdistäminen -tietopaketti. Myös Kalatalouden Keskusliitolla ja Maanmittauslaitoksella on yhdistämisestä neuvoja kotisivuillaan.

Äänioikeus ja äänimäärä

Kalatalousalueen päätösvaltaa käyttää yleiskokous ja vesienomistajilla, kuten osakaskunnalla on oikeus lähettää edustajansa yleiskokoukseen mikäli omistaa yli 50 hehtaaria vettä. Tätä pienemmät osakaskunnat tai vesialueiden omistajat voivat yhteenliittyminä, joiden vesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 50 hehtaaria (joessa vähintään 30 hehtaaria), lähettää yhteisen edustajan.

Vesienomistajien äänimäärä kalatalousalueen kokouksessa on porrastettu niin, että alle 500 hehtaarin vesialue oikeuttaa yhteen ääneen, 500 – 1000 hehtaaria antaa kaksi ääntä ja yli 1000 hehtaaria kolme ääntä.

Yhteystietojen ilmoittaminen

Kalastuslaki velvoittaa vesialueen omistajan ilmoittamaan yhteystietonsa kalatalousalueelle.

Osakaskunnan on lisäksi ilmoitettava Aluehallintovirastoon ja Maanmittauslaitokselle tiedot hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tai toimitsijan ja hänen varamiehen nimestä ja heidän osoitteistaan.

Porvoon-Sipoon kalatalousalueen osakaskunnat

Mikäli haluatte tietoa osakaskunnastanne nähtäville kalatalousalueen kotisivuille, ottakaa yhteyttä toiminnanjohtajaan Gabi Lindholm.